TYÖRYHMÄ
Ohjaus: Risto Ukkonen
Vastaava tuottaja: Johanna Keränen
Dramatisointi: Risto Ukkonen
Näyttelijät
Olavi Angervo
Iiris Kaihua
Elina Pentinsaari
Tuomas Toivainen
Iida Törmänen
Linnea Varjus
Patrik Törhönen
Taiteelliset suunnittelijat
Lavastus ja tarpeistosuunnittelu Juulia Niiranen
Lavastaja-tarpeistaja
Henna Rauhala
Silja Lehtimäki
Annika Tolvanen
Pukusuunnittelu
Loru Reinikka, Esa-Pekka Tuppi
Maskeeraussuunnittelu
Loru Reinikka, Esa-Pekka Tuppi
Valosuunnittelu
Katariina Leinonen ja Samuli Valkama
Valoassistentti
Nico Suonvieri
Äänisuunnittelu
Kaisla Männistö
Keskusteleva dramaturgi
Kaisla Männistö
Koreografi
Patrik Törhönen
Tekniikka
Valo- ja äänitekniikka
Katariina Leinonen
Samuli Valkama
Nico Suonvieri
Tuotannollis-taiteelliset
Valokuvaus
Saija Hakola
Graafinen suunnittelu ja toteutus
Roo Kauppi
Amadeus Penttilä
Tuotanto
Meri-Tuuli Kumpunen
Linnea Pikkupeura
Viivi Korkeasalo
Pro gradu -työn ohjaus Ville Pietiläinen
Ohjaus: – Ohjaaja-dramatisoijan ajatuksia
Ohjaus: on osa ohjaajan johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaa. Esitys on artikkelimuotoisen gradun johdanto-osio, joka on tavanomaisesta tekstimuodosta poiketen teatteriesityksen muodossa. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esiin ja syventää ymmärrystä näyttelijöiden kokemuksista ohjaajien johtajuudesta sekä ravistella käsityksiä kuntajohtamisesta ja hallintotieteiden tutkimusmenetelmistä.
Ohjaus: – Taiteellis-tutkimuksellinen praktiikka
Haastattelumenetelmä: Teoksen materiaalin keräämisessä on käytetty kuvallisen fenomenologian menetelmää. Fenomenologia on ilmiöiden tiedettä, joka tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan. Valmiiden kysymysten sijaan haastateltavat saivat nähtäväkseen kuvia, joiden pohjalta jokaisella haastateltavalla oli vapaus kertoa aiheesta haluamallaan tavalla. Haastattelijana olin kuuntelijan roolissa pyrkien vaikuttamaan kertomusten sisältöön mahdollisimman vähän, kysyen tarkentavat kysymykset haastateltavan omia ilmaisuja käyttäen.
Analyysimenetelmä: Haastatteluaineiston analyysin toteutin soveltaen kuvallisen fenomenologian menetelmää dramaturgiseen työskentelyyn. Kertojan kuvailemia metaforia ja käytännön huomioita eritellen pyrin tunnistamaan kertomuksen kannalta merkityksellisiä aiheita, olemuksellisia tiloja. Tilojen merkityksiä analysoiden syntyi perusteluja kokemuksellisista yksiköistä. Näiden yksiköiden yhteyksiä järjestelin kokemuksellisen tilan kuvauksiksi haastattelujen sisällä ja eri haastattelujen välillä sekä – – uutena menetelmässä – dramatisoin näytelmän kohtauksiksi.
Tulokset: Ohjaus: esittelee näyttelijöiden yksilöllisiä kokemuksia sekä koko aineistosta löytyneitä yhteisiä kokemuksellisia tiloja, ilman pyrkimystä yleistämiseen. Tulokset ovat näytelmän yleisölle vapaasti tulkittavissa. Tutkielman tuloksia ja menetelmiä esittelen tarkemmin artikkelissa, joka valmistuu alkusyksyllä.
Ohjaus: – Teoksesta
Prosessi: Teoksen materiaali on ohjaajan keräämää ja analysoimaa, ja sitä on työstetty yhdessä keskustellen ja kokeillen. Teoksen luomisen prosessi oli tiivis: työskentelyjakso ensimmäisestä haastattelusta ensi-iltaan kesti kaksi kuukautta. Työskentelyssä työryhmän jäsenten tehtävät ja taiteellinen vapaus ovat saaneet muovata teosta jokaisen kiinnostuksen kohteiden mukaan. Työskentelyssä tehtävät eivät siis ole määräytyneet pelkästään ennalta asetettujen roolien – kuten ohjaaja, äänisuunnittelija, näyttelijä – mukaan, vaan jokaisella on ollut mahdollisuus avata näkökulmiaan ja huomioitaan myös näytelmän eri osa-alueilta.
Muoto: Teoksen muoto on muovautunut ennen kaikkea materiaalin luonteen mukaisesti. Vaikka teos on osa ohjaajan tutkielmaa, on se itsenäinen produktio, jossa työryhmän merkitys teoksen tekijöinä on saanut näkyä aiheen käsittelyssä. Teoksen työstämisessä ja katsojakokemuksen tavoittelussa on hyödynnetty esityksen sääntöjen jatkuvan keksimisen, koettelemisen ja uudelleenmäärittelyn prosessia. Koettelun rajoja on kuitenkin määrittänyt ensisijaisesti tekijöiden hyvinvointi.
Taiteellisen työskentelyn arvot: Produktion taiteellinen työskentely on sitoutunut koko harjoitus- ja esityskauden ajan Lapin ylioppilasteatterin arvoihin, joita ovat esimerkiksi oppiminen ja taiteellinen vapaus. Taiteellisen työskentelyn arvoiksi produktion sisällä on lisäksi nostettu avoimuus, taiteellis-tuotannollinen yhteistoiminta sekä kuulluksi tuleminen. Olen kannustanut ja ohjannut työryhmää avoimeen dialogiin yhteisessä tekemisessä ja jakamaan omia toiveitaan suhteessa itseensä ja yhteiseen tekemiseen. Avoimuutta Lapin ylioppilasteatterin sisällä on pyritty lisäämään pitämällä harjoituksia avoimina koko teatterin jäsenistölle.
Risto Ukkonen
ohjaaja, dramatisoija, tutkija
Lähde: Nevala, J. & Pietiläinen, V. Kuvallinen fenomenologia viitekehyksenä ja menetelmänä kompleksisen asiantuntijatyön tutkimiselle. Teoksessa: Toikkanen, J., & Virtanen, I. A. (2018). Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö.
Lipunmyyntiin pääset tästä.
Esityspäivät:
Torstai 27.4. 19.00 ENSI-ILTA
Lauantai 29.4. 13.00
Torstai 18.5. 19.00
Lauantai 20.5. 15.00
Lauantai 20.5. 19.00
Sunnuntai 21.5. 15.00