Ei Grimmimpää!

Punahilkka / Hannu ja Maiju

Entä jos lapsuuden sadut eivät olisikaan puhtaita, kilttejä ja viattomia?

Ei Grimmimpää! tuo Grimmin veljesten pehmentelemättömät sadut teatterin lavalle.

Lapin ylioppilasteatterin syksyn 2026 produktiossa tutut satumaailmat saavat synkempiä sävyjä, kun satujen taustalta paljastuvat elämän karummat realiteetit.

Esitys pohjautuu Grimmin veljesten satuihin, joissa kaikki ei ole aina mukavaa, puhdasta tai viatonta. Tuttujen tarinoiden takaa löytyy jotain aivan muuta.

"Äläkä poikkea polulta!"

Punahilkan kiinnostus herää, kun hän kohtaa Suden, joka näyttää uusia puolia niin kovin tutusta metsästä. Mutta hetkinen, miten tämä tarina oikeasti meni? Satu Punahilkasta on tuttu, mutta usein sen loppu jää tuntemattomaksi. Se onkin oikea herkkupala! Iskimme kyntemme yhdessä sadun loppuun, ja se lähtikin kulkemaan omaa polkuaan. Voiko kompasteluista matkan varrella oppia? Ja keneen voi lopulta luottaa?

- Iiris Kaihua, ohjaaja

Esitykset

Keskiviikko 4.11. klo 18.00

Perjantai 6.11. klo 18.00

Tiistai 17.11. klo 18.00

Keskiviikko 18.11. klo 18.00

Keskiviikko 25.11. klo 18.00

Ensi-ilta: 4.11. klo 18.00

Esityspaikka: Kansantalo Wiljami, Urheilukatu 1, Rovaniemi

Ikäraja: K13

Liput

Peruslippu 7 € 

Alennuslippu 5 €

Liput myydään ovelta tuntia ennen esityksen alkua.

Hylkäämisen ikiaikainen perinne

Hannun ja Kertun tarina tunnetaan kirjallisessa muodossa ainakin 1600-luvulta asti, ja sitä lienee kerrottu jo paljon ennen sitäkin. Grimmin veljesten 1800-luvulla saduksi muotoileman version tuntevat länsimaissa lähes kaikki, ja suomeksi se on vuonna 1876 käännetty nimellä Hannu ja Maiju. Mutta miksi joku vanha satu nyt kiinnostaisi? Mikä vanhempiensa hylkäämäksi tulevien lasten tarinassa voi puhututtaa yhä 2020-luvulla?

Itseäni sadun hylkäämisen teema puhuttelee monella tasolla. Minulle tämä teos puhuu ennen kaikkea niiden äänellä, jotka ovat kasvaneet ympäristössä, jossa tuki ja turva, lämpö ja rakkaus eivät ole olleet elämän perusasioita ja itsestäänselvyyksiä. Vaikka tarinan juuret ovat satojen vuosien takaisessa kansanperinteessä, sen herättämät kysymykset ovat ikävän ajattomia. Emotionaalinen hylkääminen on Suomessa ylisukupolvinen ongelma, jonka vaikutukset näkyvät niin mielenterveyspalveluissa, päihdetilastoissa kuin jengikulttuurissa. Se saa minut kysymään: toistammeko me yhä samaa hylkäämisen perinnettä kuin satoja vuosia sitten, nyt vain uudessa muodossa? 

On ollut ilo tutkia tätä teosta Lapin ylioppilasteatterin uusien tekijöiden kanssa. Emme ole lähteneet tekemään klassista satunäytelmää lapsille, vaan tässä teoksessa mennään raa’asti  tragedian puolelle, kuitenkin absurdin komedian siivin. Naurun kautta meidän on usein helpompi käsitellä kipeitä asioita ja peilata omaa todellisuuttamme näyttämön outoon ja silti hassun tuttuun todellisuuteen.

- Jussi Olavi Jokinen, ohjaaja

…

Ohjaus: Iiris Kaihua (Punahilkka) ja Jussi Olavi Jokinen (Hannu ja Maiju)

Grafiikka: Daniel Alatalo

Kuvat: Aleksi Pitkänen